Monenlaisia blogiviritelmiä olen kehitellyt matkan varrella, mutta jokainen niistä on jäänyt kesken. Syynä lienee oman nimen käyttö. Olen muka ajatellut että en kirjoita mitään sellaista mitä en omalla nimelläni kehtaisi kirjoittaa ja sitten koko ajan miettii että entä jos tätä lukee työnantaja, mahdollinen tuleva työnantaja, entinen koulukaveri, serkku taikka kuka vaan kylähullu.

Nytpä siis kirjuuttelen salaisesti, enkä kerro yhtikäs kenellekään kuka olen.

Illemmalla tuli mieleen vielä että: toinen syy miksei ne blogit koskaan pidemmälle edenneet oli se, että kuvittelin minun täytyvän kirjoittaa niihin aina jotain pätevää ja fiksua. Kaikissa meissä asuu pieni perfektionisti...